RT1:n aliupseeriklubi perustettiin 24.2.1920 ja se on siitä lähtien toiminut Suomenlinnassa eri nimillä ollen tätänykyä Suomenlinnan päällystöyhdistys ry.
Perustettu klubi sai käyttöönsä suunnilleen nykyistä kerhorakennusta vastapäätä sijainneen erittäin huonokuntoisen rakennuksen, joka kuitenkin kunnostettiin omin voimin ja lahjoitusvaroin kerhotoimintaan sopivaksi. Ensimmäisen kerhorakennuksen avajaisia vietettiin 9.5.1920 arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnäollessa.
Ensimmäinen kerhorakennus oli kuitenkin tehdystä korjauksista huolimatta melko heikossa kunnossa ja niinpä 13.11.1926 vietettiin uuden kerhohuoneuston avajaisia nykyisessä kerhotalossa.
Nykyinen kerhorakennus (C8) oli tuolloin rykmentin soittokunnan tiloina ja oli alunperin rakennettu venäläisen varuskunnan koulutustiloiksi. Vapaussodan jälkeen vonna 1918 rakennus toimi jonkin aikaa Suomenlinnan vankileirin naisten vankilana.
Rakennus saatiin kerhon käyttöön kokonaisuudessaan vuonna 1928.
Kerhorakennuksen ja kerhon ympäristön kunnostamiseen uhrattiin tuolloin paljon aikaa ja talkootyötunteja. Kerhon piha-aluetta kunnostettiin mm ajamalla kerhomäelle n 1000 kuormaa multaa ja istuttamalla 650 orapihlajapensasta, joista osa yhä edelleenkin muodostaa kerhoalueen aidan. Ensimmäinen kerhorakennus purettiin huonokuntoisena vuonna 1927. Leimaa antavaa kerhon toimintaa on jo sen perustamisesta alkaen ollut jäsenistön oman talkootyön suuri osuus kerhon tilojen ja ympäristön kunnossapidossa ja korjaamisessa.
Jo toimintansa alkuajoista alkeen ovat kerhon tilat olleet muidenkin Suomenlinnassa toimivien yhdistysten käytössä. Vuonna 1928 sai Suomenlinnan laulun harrastajat käyttää kerhon tiloja ja flyygeliä harjoituksissaan. Nykyiselläänkin on kerhomme useiden Suomenlinnassa ja sen ulkopuolelle toimivien yhdistysten kokousten ja tilaisuuksien pitopaikka.
Kerhorakennuksen nykyinen ulkoasu ei enää vastaa sitä, mitä se oli vuonna 1926 kun aliupseerikerho sai tilat käyttöönsä. Jatkosodan aikana Helsingin suurpommitusten yhteydessä 4.2.1944 osui kerhon pohjoispäätyyn pommi, joka tuhosi kerhon silloiset keittiötilat ja emännän asunnon. Aiheutuneet vauriot korjattiin tilapäisesti ja kerhorakennus lyheni silloin nykyiseen mittaansa. Välittömästi sotien jälkeisinä vuosina ei kerhorakennuksen ylläpitoon ja kunnostukseen saatu juurikaan varoja, vaan vasta vuonna 1952 Puolustusministeriö myönsi varat rakennuksen peruskorjaukseen, jolloin rakennus korjattiin melko perusteellisesti sisältä ja ulkoa. Työ tehtiin pääasiassa talkoovoimin ja yhdistys sijoitti korjaustöihin myös suuren summan omia varoja. Vesijohto ja viemäri saatiin rakennukseen vasta 1961.
Kerhorakennusta on kunnostettu talkootöillä vuosien varrella useaan eri otteeseen ja viimeisin suuri parannus oli kun vuonna 1997 taloon saatiin kaukolämpö.
Yhdistyksen pääasiallinen toiminta on perustamisesta lähtien ollut jäsenistön virkistystoiminnan ja ammattiyhdistystoiminnan järjestäminen. Olennaisena osana tätä toimintaa on ollut kerhoravintola. Alusta alkaen kerhon pääasiallisena tarkoituksena oli ollut kunnollisen ja viihtyisän ruokailutilan saaminen jäsenille. Kerhon tiloissa onkin ollut ravintolatoimintaa eri muodoissaan aina sen perustamisesta lähtien. Yleiset ravintolaoikeudet on kerholla ollut vuodesta 1962 lähtien ja kesäterassi avattiin ensimmäisen kerran vuonna 1979.
Kerhorakennuksen kohtalosta on vuosikymmenien varrella taitettu peistä tasaisin väliajoin. Vuonna 1972 oli puhetta kerhon siirtymisestä nykyiseen rakennus C9:ään, mutta tiloihin muuttikin tuolloin silloinen Helsingin aliupseerikerho.
Vuosien saatossa ajan hammas puri kerhorakennustamme varsin rajusti. Lattiat alkoivat notkua ja saniteettitilat eivät enää vastanneet nykyajan vaatimuksia. Vuonna 2005 Päällystöyhdistys pääsi rakennuksen omistajan Suomenlinnan Hoitokunnan kanssa sopimukseen peruskorjauksesta.
Peruskorjaus alkoi tammikuussa 2006 ja valmistui maaliskuussa 2007. Peruskorjauksen yheydessä uusittin talo sisältä lähes kokonaan sekä rakennettiin vuosikymmenet toivelistalla ollut saunaosasto.
Suomenlinnan päällystöyhdistyksen kerho "yläkerho" on toiminut samalla mäellä koko olemassaolonsa ajan ja siitä on käytetty ja tullaan käyttämään useiden vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvien järjestöjen ja yhdistysten kokoontumispaikkana.
Kerhorakennuksen tilohin voit tutustua ravintolan verkkosivuilla alla olevan linkin kautta
Klubi20/Tilat
